Muutoksen näyttämö
Yathribin miehet
He tulivat pyhiinvaellukselle Yathribista, kaupungista yli 320 kilometrin päästä, joka sittemmin muutti nimensä al-Medinaksi, “Kaupungiksi”. Miellyttävän keitaan äärellä sijaitseva Yathrib on kuuluisa vielä tänäkin päivänä taateleistaan, mutta epäonnekas lähes kaikin muin tavoin. Keitaalla käytiin lähes loppumattomia taisteluita heimolaisten välillä. Juutalaiset sotivat juutalaisia vastaan, arabit arabeja vastaan, arabit liittoutuivat juutalaisten kanssa ja taistelivat toisia arabeja vastaan, jotka olivat liittoutuneet toisten juutalaisten kanssa. Kun Mekka kukoisti, Yathribissa elettiin kurjuudessa. Se kaipasi johtajaa, joka kykenisi saattamaan ihmiset yhteen.
Yathribissa oli juutalaisia heimoja, joilla oli hyvin oppineita rabbeja. He olivat puhuneet pakanoille Profeetasta, joka pian saapuisi juutalaisten keskuuteen ja silloin he tuhoaisivat arabit, kuten ‘Aad- ja Thamud-heimot oltiin tuhottu väärien uskomustensa vuoksi.
Profeetta Muhammad ﷺ oli silloin käymässä salaa useiden eri heimojen luona Mekan ulkopuolella saarnaamassa islamin sanomaa. Kerran hän kuuli joukon miehiä keskustelevan Akabassa, aivan Mekan ulkopuolella, ja pyysi lupaa saada istua heidän seuraansa. Miehet toivottivat hänet tervetulleeksi joukkoonsa. Khazrach-heimon miehet Yathribista kuuntelivat Muhammadia ﷺ ja tunnistivat hänet Profeetaksi, josta juutalaiset olivat puhuneet. Kaikki kuusi heistä kääntyivät islamiin. He toivoivat myös, että uuden uskontonsa kautta profeetta Muhammad ﷺ olisi mies, joka pystyisi yhdistämään heidät Aus-heimon kanssa, joka oli heidän veljesheimonsa Yathribissa ja jonka kanssa heillä oli yhteiset sukujuuret, mutta olivat ajautuneet erilleen vuosien vihanpidon johdosta. He päättivät palata Yathribiin ja levittää islamin uskoa. Sen seurauksena Yathribissa ei enää ollut yhtäkään taloa, jossa ei oltaisi kuultu Islamista. Seuraavana pyhiinvaellusvuonna 621 Yathribista saapui delegaatio tarkoituksenaan tavata Profeetta ﷺ.
Ensimmäinen Akaban sopimus
Tämä delegaatio koostui kahdestatoista miehestä, viisi heistä oli ollut paikalla edellisenä vuonna ja heihin kuului myös kaksi Aus-heimon jäsentä. He tapasivat Profeetan ﷺ jälleen Akabassa, jolloin he vannoivat sekä omaansa että vaimojensa nimiin olevansa pitämättä muita jumalia (tullakseen muslimeiksi), olevansa varastamatta, tekemättä aviorikosta tai tappamatta lapsiaan edes rajussa köyhyydessä, ja he suostuivat tottelemaan tätä miestä kaikessa. Tämä tunnetaan nimellä “Akaban ensimmäinen lupaus”. Kun miehet palasivat Yathribiin, Profeetta ﷺ lähetti heidän mukaansa ensimmäisen suurlähettiläänsä, Mus’ab ibn ‘Umairin, opettamaan uusille uskovaisille uskon perusteet ja levittämään uskoa niille, jotka eivät vielä olleet islamia hyväksyneet.
Mus’ab saarnasi islamin sanaa niin kauan, että lähes jokaisessa perheessä oli vähintään yksi muslimi. Ennen seuraavaa, vuoden 622 pyhiinvaellusta Mus’ab palasi Profeetan ﷺ luo ja kertoi hyvät uutiset hänen työstään ja Yathribin kaupungin väestön hyvyydestä sekä vahvuudesta.
Toinen Akaban sopimus
Vuonna 622 Yathribin pyhiinvaeltajat, heidän joukossaan 75 muslimia, joista kaksi oli naisia, saapuivat kaupunkiin. Yön myöhäisinä tunteina, kun kaikki olivat vielä unessa, Yathribin muslimit lähtivät salaa paikkaan, jossa he olivat sopineet tapaamisen Profeetan ﷺ kanssa. He lähtivät Akabaan vannomaan uskollisuuttaan Profeetalle ja kutsumaan tämän kaupunkiinsa. Akabassa he tapasivat Profeetan ﷺ, joka oli ottanut mukaansa setänsä, joka oli edelleen pakana, mutta puolusti veljenpoikaansa sukulaisuuden nimissä. Hän puhui ja varoitti muslimeja tehtävänsä vaarallisuudesta ja rikkomasta sitoutumistaan uuteen uskontoon. Myös toinen henkilö, joka oli ollut läsnä jo kahtena aiempana vuonna, nousi ylös ja varoitti heitä sitoutumisensa vaaroista ja kehotti olemaan valmiina puolustamaan sitä. Uskollisuudessaan ja rakkaudessaan Profeettaa kohtaan he vannoivat suojelevansa häntä, kuten he suojelisivat itseään, vaimojaan ja lapsiaan. Silloin päätettiin “Hichrasta”, siirtolaisuudesta Yathribiin.
Tämä tunnetaan “Sodan lupauksena”, sillä siihen sisältyi Profeetan ﷺ fyysinen suojelu väkivalloin tarpeen vaatiessa. Pian Yathribiin muuton jälkeen Koraanin tekstit sodan oikeellisuudesta uskon puolustamiseksi paljastettiin. Nämä säkeet ovat hyvin tärkeitä islamin historiassa: “Niille on annettu lupa taistella, joita vastaan on aloitettu sota, sillä heille on tehty vääryyttä, ja Jumala kyllä kykenee heitä auttamaan, heitä, jotka syyttä on karkoitettu kotoaan, koska ovat vain lausuneet: ´Jumala on meidän Herramme.´ Ellei Jumala olisi pitänyt kurissa eräitä ihmisiä toisten avulla, niin raunioiksi olisi tuhottu luostarit, kirkot ja synagogat sekä moskeijat, joissa Jumalan nimeä usein lausutaan…” (Koraani 22:39-40)
Profeetta Muhammad ﷺ, muslimit ja koko maailma oli tullut käännekohtaansa. Profeetta Muhammadin ﷺ kohtalo oli tuoda esiin vaihtoehtoja vainotuille ja sorretuille. Toisaalta vaadittiin pitkäjänteisyyttä, toisaalta “vain sotaa”, joksi kristityt sitä kutsuivat, mutta siitä olisi seurannut ongelmia, kuten myöhemmässä Koraanin ilmestyksessä kerrotaan – “…niin olisi maa sekasorron tilassa…” (Koraani 2:251)
Lähes 13 vuotta hän kärsi seuraajineen vainosta, uhkauksista ja loukkauksista nostamatta kättäkään itsensä puolustamiseksi. He osoittivat, että sellainen oli inhimillisesti mahdollista. Olosuhteet muuttuivat ja lähestymistapoja oli muokattava, mikäli islaminuskon haluttiin säilyvän maapallolla. Rauhalla on aina aikansa, mutta niin on sodallakin, eikä muslimi koskaan unohda, että jokainen ihminen syntyy taistelemaan jossakin muodossa, jos ei fyysisesti, niin sitten henkisesti. Ne, jotka yrittivät kumota tätä tosiasiaa, joutuisivat orjuutetuiksi.
Juoni profeetan surmaamiseksi
Pienissä ryhmissä muslimit livahtivat ulos Mekasta ja jatkoivat matkaansa Yathribiin. “Hichra” (“Muutto”) oli alkanut.
Quarish-heimon mitta oli tullut täyteen. Viholliset kaupungin sisällä olivat jo riittävän hankalia, mutta nyt he perustivat jo kilpailevaa keskusta pohjoiseen. Abu Talibin kuoleman myötä profeetta Muhammadilla ﷺ ei ollut enää pääsuojelijaa. Koska heidän beduiini-esi-isiltään saamansa periaatteet ja pelko verikostosta estivät heitä aloittamasta sotaa, heimon vanhimmat päättivät, että Muhammadin ﷺ oli kuoltava. Abu Jahl ehdotti yksinkertaista suunnitelmaa. Eri klaaneista valittaisiin nuoria miehiä ja jokainen heistä antaisi kuolettavan iskun, jotta Muhammadin ﷺ veri olisi heidän kaikkien käsissään. Banu Hashim-klaani ei saanut vapautusta muilta klaaneilta.
- ﷺ Salla allahu alaihi wa sallam, tarkoittaa “Rauha ja Jumalan siunaukset hänelle.” Muslimit lausuvat tämän rukouksen profeetan nimen mainittuaan.