Alif Lääm Miimin tarkoitus
Kysymys: Miksi tietyt Koraanin luvut alkavat sanoilla “Alif Lääm Miim, Haa Miim, Jää Siin” ja mikä on näiden termien tai lauseiden merkitys?
Vastaus:
1. Lyhennetyt kirjaimet
“Alif Lääm Miim”, “Jää Siin” ja “Ha-miim” jne. Tunnetaan nimellä “huruf al-muqatta’at”, joka tarkoittaa lyhennettyjä tai eristettyjä kirjaimia. Arabiankielisissä aakkosissa on 29 kirjainta (jos “hamza” ja “alif” ovat kaksi kirjainta), sekä 29 luku Loistavassa Koraanissa, joissa lyhennetyt kirjaimet ovat etuliitteinä. Nämä lyhennetyt kirjaimet esiintyvät toisinaan yksin, toisinaan yhdessä toisen kirjaimen kanssa ja joskus kolmen, neljän tai viiden kirjaimen yhdistelmänä.
a. Kolmessa luvussa etuliitteenä on vain yksi kirjain:
I. Luku Sadin kappaleessa 38 on “Sad”
II. Luku Qafin kappaleessa 50 on “Qaf”
III. Luku Nunin, tai Qalamin, kappaleessa 68 on “Nun”
b. Kahden kirjaimen yhdistelmä on kymmenessä suurassa:
Kolme niistä ilmenee vain kerran:
I. Luku Ta Ha’n kappaleessa 20 on “Ta Ha”
II. Luku Al Namlin kappaleen 27 alussa on “Ta Siin”
III. Luku Ja Seenin kappaleessa 36 on “Jää Siin”
“Ha Miim” esiintyy seitsemässä peräkkäisessä suurassa 40 – 46:
I. Luku Ghafirin kappaleessa 40
II. Luku Fussilatin kappaleessa 41
III. Luku Shuran kappaleessa 42
IV. Luku Zukhrufin kappaleessa 43
V. Luku Dukhanin kappaleessa 44
VI. Luku Jathijahin kappaleessa 45
VII. Luku Ahqafin kappaleessa 46
c. Yhteensä kolme kolmen kirjaimen yhdistelmää esiintyy 13 suurassa.
”Alif Lääm Miim” esiintyy kuudessa suurassa:
I. Luku Baqaran kappaleessa 2
II. Luku Al ‘Imranin kappaleessa 3
III. Luku ‘Ankabutin kappaleessa 29
IV. Luku Rumin kappaleessa 30
V. Luku Luqmanin kappaleessa 31
VI. Luku Sajdahin kappaleessa 32
”Alif Lääm Ra” esiintyy viidessä suurassa:
I. Luku Junusin kappaleessa 10
II. Luku Hudin kappaleessa 11
III. Luku Jusufin kappaleessa 12
IV. Luku Ibrahimin kappaleessa 14
V. Luku Hijrin kappaleessa 15
”Ta Siin Miim” esiintyy kahdessa suurassa:
I. Luku Shuran kappaleessa 26
II. Luku Qasasin kappaleessa 28
d. Neljän kirjaimen yhdistelmä esiintyy kahdesti:
I. Luku Aarafin kappaleessa 7: “Alif Lääm Miim Saad”
II. Luku Radin kappaleessa 13: “Alif Lääm Miim Ra”
e. Viiden kirjaimen yhdistelmä esiintyy kahdesti:
I. Luku Mariamin kappale 19 alkaa kirjaimilla “Kaf Ha Ja Ain Saad”
II. Luku Al-Shuran kappale 42 alkaa kirjaimilla “Ha Miim Ain Siin Qaf”
Luku Shuran kappaleessa 42 on kaksi lyhennettyjen kirjainten yhdistelmää; yksi kahden kirjaimen yhdistelmä ja yksi kolmen kirjaimen yhdistelmä.
2. Lyhennettyjen kirjainten tarkoitus
Näiden lyhennettyjen kirjainten tarkoitus on epäselvä. Muslimikirjanoppineet ovat tarjonneet lukuisia selityksiä kautta aikojen. Tässä muutamia niistä:
I. Kirjaimet saattavat olla lyhenteitä tietyille lauseille tai sanoille, kuten esimerkiksi “Alif Lääm Miim” tarkoittaa “Ana-Allahu-a’Lääm” tai “Nun” tarkoittaisi “Nuur” (valo), jne.
II. Kirjaimet eivät ole lyhenteitä, vaan symboleja ja nimiä Allahille, tai jollekin muulle.
III. Kirjaimia käytettiin riimien luomiseksi.
IV. Kirjaimilla on numeraalinen merkitys, sillä seemiläisillä kirjaimilla on myös numeraaliset arvot.
V. Kirjaimia käytettiin kiinnittämään Profeetan ﷺ huomio (ja myöhemmin hänen kuulijoidensa huomio).
Kirjainten merkityksestä on kirjoitettu lukuisia kirjoja.
3. Lyhennettyjen kirjainten paras selitys:
Kaikista lukuisten kirjanoppineiden antamista selityksistä yksi on autenttinen, jota tukee myös Ibn-Kathirin Koraanin tulkintaa, sekä Ibn-Taimijah, ja se kuuluu seuraavasti:
Ihmisen keho muodostuu lukuisista, tärkeistä elementeistä, jotka löytyvät luonnosta. Samoista elementeistä muodostuvat myös savi ja hiekka. Silti olisi järjetöntä väittää, että ihminen on sama, kuin hiekka. Me kaikki voimme käyttää ihmisruumiista löytyviä elementtejä ja lisätä niihin vettä, joka on ihmisruumiin peruselementti. Tiedämme, mistä ihmisruumis koostuu, mutta olemme hukassa, kun meiltä kysytään elämän salaisuudesta. Samalla tavalla Koraani viittaa niihin ihmisiin, jotka kieltävät sen jumalaisen auktoriteetin. Se kertoo heille, että Koraani on teidän kieltänne, josta arabit olivat erityisen ylpeitä. Se on muodostettu samoista kirjaimista, joita arabit käyttivät itsekin hyvin lennokkaasti.
Arabit olivat hyvin ylpeitä kielestään ja se oli huipussaan, kun Koraani paljastettiin. Kirjaimilla “Alif Lääm Miim”, “Jää Siin”, “Ha-Miim” jne. (länsimaisilla kielillä sanoisimme A, B, C, D) Koraani haastaa ihmiskunnan tuottamaan “Luvun”, joka on edes lähes Koraanin kauneutta ja eleganssia vastaava, mikäli he epäilevät sen aitoutta.
Lähtökohtaisesti Koraani pyytää kaikkia ihmisiä tuottamaan Koraanin kaltaisen kertoelman ja lisää, etteivät he pystyisi siihen edes toistensa avustuksella. Tämä haaste mainitaan Luku Isran kappaleessa 17, säkeessä 88, sekä Luku Turin kappaleessa 52, säkeessä 34.
Myöhemmin Koraani toistaa haasteen Luku Hudin kappaleessa 11, säkeessä 13 käskemällä ihmisiä tuottamaan kymmenen samanlaista suuraa ja myöhemmin Luku Junusin kappaleessa 10, säkeessä 38 tuottamaan yhden samanlaisen suuran ja lopulta helpoin haaste on annettu Luku Al-Baqaran kappaleessa 2, säkeissä 23-24.
“jos epäilette sitä, mitä Me ilmoitamme palvelijallemme (Muhammadille), niin aikaansaakaa tämän kaltainen kirjoitus ja kutsukaa Jumalan vertaisia todistajia, jos tahdotte pysyä totuudessa; mutta jollette tee niin – ja sitä ette koskaan voi tehdä silloin kavahtakaa tulta, joka on valmistettu uskottomille ja jonka polttoaineena ovat ihmiset ja kivet.”. [Koraani 2:23-24]
Jotta voisimme verrata kahden artisaanin taitoja, heidän on suoritettava sama tehtävä samoilla raaka-aineilla ja heidän työnsä tulisi arvostella saman tehtävän suorittamisen laadun perusteella. Räätäleille on annettava samat kankaat. Arabiankielen raaka-aineet ovat kirjaimet, “Alif Lääm Miim”, “Jää Siin” (länsimaisissa aakkosissa A, B, C, D, jne.). Koraanin ihmeellisen kielen olomuoto ei johdu pelkästään siitä, että se on Jumalan sana, vaan siitä, että vaikka kieli muodostuu samoista aakkosista, joita pakana-arabit käyttivät ja olivat ylpeitä siitä, vastaavanlaista ei ole löydetty.
Arabit ovat tunnettuja puheenlahjoistaan, lennokkuudestaan ja mielenilmaisustaan. Aivan kuten ihmisruumiinkin perusrakennusainekset ovat kaikkien saatavilla ja tiedossa, Koraanin mainitsemat kirjaimet, kuten “Alif Lääm Miim” ovat meille tuttuja ja niitä käytetään alituiseen sanoja muodostamaan. Me emme voi luoda elämää, vaikka kaikki ihmisruumiin rakennusaineet ovatkin tiedossamme. Emme voi koskaan saavuttaa samaa lennokkuutta ja kauneutta, joka Koraanissa on huolimatta siitä, että tunnemme Koraanin kielen. Täten Koraani todistaa oman jumalaisen alkuperänsä.
4. Koraanin ihmeellinen laatu rikkonaisten kirjainten jälkeen
Heti näiden rikkonaisten kirjainten jälkeen, Koraanin säkeet kertovat Koraanin ihmeellisyydestä ja sen auktoriteetista.
Esim. Luku Baqaran kappaleessa 2, säkeet 1-2: “Alif. Lääm. Miim. Tämä (Allahin) Kirja, siitä ei ole epäilystäkään, on opastus jumalaa pelkääväisille ja pahaa karttaville.” [Koraani 2:1-2]
- ﷺ “Rauha ja Jumalan siunaukset hänelle”, muslimit lausuvat tämän rukouksen profeetan nimen mainittuaan.